Viimeviikolla sain päähäni, että tänävuonna on aivan pakko tehdä joulukortit itse. Aiempina vuosina en oo lähettänyt kortteja ollenkaan, tai jos olen, oon ostanu valmiita kortteja.
Nyt kuitenkin, kun ollaan sentään naimisissa, koen että ne joulukortit täytyi väkertää matkaamaan sukulaisille. Ja eikun tuumasta toimeen :
Tämmöiset sain aikaseksi. Googlettamalla löysin samalla idealla tehtyjä kortteja, joten pari harjoituskorttia väsättyäni päätin, että teen kaikista samanlaiset. Ei ois kannattanu, tein kortteja vaan reippaat KUUSI (6) TUNTIA. Monenmonen kirosanan saattelemana kortit oli vihdoin valmiita ja kuivumassa liimauksineen.
Ohje yksinkertasesti kerrottuna: tarvitset korttipohjia, tommosta ohutta paperia niinku toi punanen, en tiiä sen nimee :D, coctailtikkuja, kutimet ja lankaa.
Itse tein nuo minikutimet korttiin niin, että loin puikoille 10 silmukkaa, neuloin muutaman kerroksen ja vaihdoin oikeiden puikkojen tilalle coctailtikut, otin langasta pätkän jonka käärin tuohon keräksi ja liimasin koko helahoidon korttiin kiinni. Yksinkertaista, mutta aikaa vievää.
Nyt voi sukulaiset olla ylpeitä meikäläisen kädenjäljestä, jos yksikään kortti on postin käsittelyn jälkeen edes ehjänä perille päästyään..
Pahoittelut kuvien huonosta laadusta, mutta päivänvalossa ei saanut kunnollisia kuvia noista valoista ja pimeällä kuvat rakeistaa.. Noh kuitenkin. Käytiin eilen anopin ja Jutan kanssa Jyväskylässä kirpparilla kiertelemässä ja löysin sieltä tuon olohuoneen pöydän joululiinan jonka ympärille rupesin rakentamaan kodin joulusisustusta.
Verhoiksi vaihtui äidiltä ikuisuuslainassa olevat viininpunaiset verhot ja mustat paksut verhot joissa on kultaisia kuvioita.
Olohuoneen jouluvalot löysin vaatehuoneen perältä ja hetken kiipeilyn jälkeen ne roikkuivat kivasti ikkunalla tuomassa pehmeää valoa olohuoneeseen.
Keittiön purkissa olevat valot on peräisin ikkunaan laitettavasta lumihiutalevalaisimesta, mutta koska meidän keittiön ikkunan lähellä ei ollut pistorasiaa, revin valot lumihiutaleesta irti ja lykkäsin purkkiin keittiön hyllylle. Ihan kivat ne noinkin on. :)
Vaikka mä en erityisemmin koskaan oo joulusisustuksesta välittänyt omassa kodissa ja on tuntunut turhalta laittaa omaan kotiin joulua, kun ei täällä kuitenkaan jouluna olla kun aamulla ja illalla tullaan nukkumaan. Mutta nyt oli kiva laittaa ekaa kertaa omaan kotiin joulua hieman ja täytyy kyllä myöntää, että tykkään! Hieman vaihtelua sille ainaiselle vaalealle ja kylmälle sisustukselle.
tiistai 25. marraskuuta 2014
lauantai 15. marraskuuta 2014
HELSINKI - STOCKHOLM - HELSINKI 25.8. - 27.8.2014
Käytiin Nikon kanssa elokuun lopussa Päivä Tukholmassa risteilyllä, kun saatiin meidän äidiltä alennuskuponki jolla sai A tai Promenade-hytin Silja Symphonylla 80€ hintaan.
Mä olin käyny laivalla viimeks vuonna '00 tai '01, joten sanomattakin oli selvää, että olin innoissani kun päästiin sinne kahdestaan lähtemään viettämään hetkeksi laatuaikaa ilman koiraa tai ystäviä. Ihana välillä käydä kahdestaankin jossain.
Otin reissusta kuvia aika paljon, mutta taas kerran joudun pahoittelemaan, että osa kuvista on otettu puhelimella ja osa järkkärillä, sekä muutaman kuvan jouduin hakemaan instagramista, kun en koneelta enää niitä löytänyt. Joten... :D
Mä oikeesti järkytyin aika paljon, kun näin missä kunnossa tuo hytti oli. Meillä oli siis A-hytti, ikkuna merelle päin ja hyi.. Ekana mun piti soittaa isäpuolelle joka on ollut siljalla töissä siivoojana joskus nuorempana ja varmistaa, et vaihtaahan ne varmasti kaikki lakanat niihin sänkyihin jokaisen matkustajan jälkeen, et uskallanko nukkua siinä.. :D Sängyt oli siis puhtaat ja lakanat, mutta muuten hytin lattia ja seinät ihan lähmäsiä ja tummuneita, joo, ei voi odottaa luksusta, mutta kuitenkin.
Menomatkalla ilta istuttiin keulabaarissa jutskailemassa (ihan totta, me saatetaan olla kotona kaksistaan koko päivä ja sanoa sen päivän aikana toisillemme ehkä 4-5 sanaa. :D) kaikesta maan ja taivaan välillä ja kierreltiin laivaa ja istuttiin kannella ihailemassa pimenevää iltaa.
Mentiin ajoissa nukkumaan, Niko nukku kun tukki, mut mä en saanu nukuttua kun laiva keinutti mun mielestä tosi rajusti. Itku kurkussa laitoin äitille viestiä neljän aikaan yöllä, kun laiva kävi maarianhaminan satamassa, enkä saanut jyrinältä nukuttua vaikka väsytti aivan pirusti. Jep, Jenni 20vee lähtee reissuun ja sieltä sitten itkien laittaa äitille viestiä. No ei voi mitään, mua pelotti eikä Niko heränny. Ihme ja kumma, maarianhaminasta kun lähdettiin ja pisin avomerimatka oli takana ja mentiin hiljaa saaristossa, sain kuin sainkin muutaman tunnin nukuttua.
Aamusta käytiin syömässä aamupala jonka jälkeen satamaan saapumisen jälkeen lähdettiin käymään Tukholman keskustassa. Laiva tuli Värtahamniin ja siitä käveltiin Gärdetin metroasemalle josta mentiin metrolla T-centraleniin.
Vettä sato kaatamalla, joten ei kauaa keskustassa viihdytty, käytiin H&M Home myymälässä kiertelemässä, parissa urheiluvaateliikkeessä ja Clas Ohlsonilla, lopulta lähdettiin takas satamaan metrolla samaa reittiä ja mentiin hyttiin nukkumaan.
Herättiin pikkusta ennen puoli viis, kun laiva lähti satamasta ja suunnattiin syömään jotain. Sen jälkeen käytiinkin vähän taxfreessä ostoksilla, kierreltiin laivaa ja mentiin kuluttamaan aikaa baariin istumaan ja katsomaan tanssiesityksiä.
Laiva kävi maarianhaminassa pyörähtämässä suunnilleen yhdentoista aikoihin illalla Ruotsin aikaa. Nukkumaan paineltiin pikkusta jälkeen kahden yöllä ja nukuin, kun tukki, vaikka ennen hyttiin menoa käytiin katsomassa paljonko on tuulennopeus, kun laiva keinui todella paljon.
15m/s, jaahas, se on vissiin jo aika kova tuuli. Edellisiltana tuuli oli ollut maksimissaan 7m/s, ja mä valitin jo sillon, että laiva keinuu kamalasti. Voitte kuvitella miltä musta tuntu, kun tuulennopeus oli tuon 15m/s. :D Silti nukuin sen yön niin hyvin, että aamulla heräsin siihen, kun kuulutettiin että laiva saapuu 15min päästä Helsinkiin. :D
Ihana reissu, ihanassa seurassa. Tarkoitus olis talven aikana päästä käymään uudestaankin kahdestaan.
Nyt lähen kiskoo vaatteita päälle ja sit pian sen jälkeen kohti iltavuoroa.
Ihanaa viikonloppua kaikille ♥
Mä olin käyny laivalla viimeks vuonna '00 tai '01, joten sanomattakin oli selvää, että olin innoissani kun päästiin sinne kahdestaan lähtemään viettämään hetkeksi laatuaikaa ilman koiraa tai ystäviä. Ihana välillä käydä kahdestaankin jossain.
Otin reissusta kuvia aika paljon, mutta taas kerran joudun pahoittelemaan, että osa kuvista on otettu puhelimella ja osa järkkärillä, sekä muutaman kuvan jouduin hakemaan instagramista, kun en koneelta enää niitä löytänyt. Joten... :D
Mä oikeesti järkytyin aika paljon, kun näin missä kunnossa tuo hytti oli. Meillä oli siis A-hytti, ikkuna merelle päin ja hyi.. Ekana mun piti soittaa isäpuolelle joka on ollut siljalla töissä siivoojana joskus nuorempana ja varmistaa, et vaihtaahan ne varmasti kaikki lakanat niihin sänkyihin jokaisen matkustajan jälkeen, et uskallanko nukkua siinä.. :D Sängyt oli siis puhtaat ja lakanat, mutta muuten hytin lattia ja seinät ihan lähmäsiä ja tummuneita, joo, ei voi odottaa luksusta, mutta kuitenkin.
Menomatkalla ilta istuttiin keulabaarissa jutskailemassa (ihan totta, me saatetaan olla kotona kaksistaan koko päivä ja sanoa sen päivän aikana toisillemme ehkä 4-5 sanaa. :D) kaikesta maan ja taivaan välillä ja kierreltiin laivaa ja istuttiin kannella ihailemassa pimenevää iltaa.
Mentiin ajoissa nukkumaan, Niko nukku kun tukki, mut mä en saanu nukuttua kun laiva keinutti mun mielestä tosi rajusti. Itku kurkussa laitoin äitille viestiä neljän aikaan yöllä, kun laiva kävi maarianhaminan satamassa, enkä saanut jyrinältä nukuttua vaikka väsytti aivan pirusti. Jep, Jenni 20vee lähtee reissuun ja sieltä sitten itkien laittaa äitille viestiä. No ei voi mitään, mua pelotti eikä Niko heränny. Ihme ja kumma, maarianhaminasta kun lähdettiin ja pisin avomerimatka oli takana ja mentiin hiljaa saaristossa, sain kuin sainkin muutaman tunnin nukuttua.
Aamusta käytiin syömässä aamupala jonka jälkeen satamaan saapumisen jälkeen lähdettiin käymään Tukholman keskustassa. Laiva tuli Värtahamniin ja siitä käveltiin Gärdetin metroasemalle josta mentiin metrolla T-centraleniin.
Vettä sato kaatamalla, joten ei kauaa keskustassa viihdytty, käytiin H&M Home myymälässä kiertelemässä, parissa urheiluvaateliikkeessä ja Clas Ohlsonilla, lopulta lähdettiin takas satamaan metrolla samaa reittiä ja mentiin hyttiin nukkumaan.
Herättiin pikkusta ennen puoli viis, kun laiva lähti satamasta ja suunnattiin syömään jotain. Sen jälkeen käytiinkin vähän taxfreessä ostoksilla, kierreltiin laivaa ja mentiin kuluttamaan aikaa baariin istumaan ja katsomaan tanssiesityksiä.
Laiva kävi maarianhaminassa pyörähtämässä suunnilleen yhdentoista aikoihin illalla Ruotsin aikaa. Nukkumaan paineltiin pikkusta jälkeen kahden yöllä ja nukuin, kun tukki, vaikka ennen hyttiin menoa käytiin katsomassa paljonko on tuulennopeus, kun laiva keinui todella paljon.
15m/s, jaahas, se on vissiin jo aika kova tuuli. Edellisiltana tuuli oli ollut maksimissaan 7m/s, ja mä valitin jo sillon, että laiva keinuu kamalasti. Voitte kuvitella miltä musta tuntu, kun tuulennopeus oli tuon 15m/s. :D Silti nukuin sen yön niin hyvin, että aamulla heräsin siihen, kun kuulutettiin että laiva saapuu 15min päästä Helsinkiin. :D
Ihana reissu, ihanassa seurassa. Tarkoitus olis talven aikana päästä käymään uudestaankin kahdestaan.
Nyt lähen kiskoo vaatteita päälle ja sit pian sen jälkeen kohti iltavuoroa.
Ihanaa viikonloppua kaikille ♥
sunnuntai 9. marraskuuta 2014
06.11.2014, onnen päivä ♥
Kihlauduttiin Nikon kanssa 19.11.2013, ja meille kihlaus tarkottaa sitä lupausta avioliitosta. Jotkut menee naimisiin kihlauksesta vuoden sisällä, jotkut vasta vuosien päästä. Me haluttiin sanoa toisillemme tahdon mahdollisimman pian, muttei kuitenkaan liian pian.
Varattiin aika maistraattiin alkusyksystä, päätettiin juhlapäivä, joka oli meidän tahdosta eri päivä kun vihkipäivä, ja ruvettiin suunnittelemaan juhlia. Haluttiin pienet juhlat pelkässä perhepiirissä, ei mitään isoa ja hienoa. Todettiin, että kahvittelut riittää meille oikein mainiosti ja pienet illanistujaiset kavereiden kesken.
Viime torstaina, 6.11.2014, kävimme Jyväskylän maistraatissa sanomassa toisillemme ne maagiset sanat, tahdon. Mua jännitti niiiin paljon, ettette uskokaan. Pelkäsin, että kun täytyy sanoa tahdon, en saakaan ääntä tulemaan jännitykseltä tai sanon sen väärin tai jotain. Mutta ei, kaikki meni niinkun pitikin.
Meillä ei ollu maistraatissa ketään mukana, haluttiin mennä kahdestaan vaan, todistajat otettiin maistraatin henkilökunnasta, jotka myös meidän pyynnöstä otti muutaman kuvan joiden laatu ei ole kauhean hyvä, mutta muistona ajaa asiansa.
Tää kuva me varmaan teetetään myös tauluksi :)
Pidettiin meillä kotona perjantaina 7.11.2014 kahvittelut kummankin vanhemmille, sekä myös Nikon mummo ja pappa kävi meillä ja samalla ottivat koiran heille yöksi hoitoon (pois jaloista pyörimästä;D), jotta saatiin rauhassa illalla juhlia kavereiden kesken.
Tai itseasiassa mun isä ei käynyt meillä ollenkaan, koska heidän porukka ei isän ja hänen vaimonsa työvuorojen puolesta päässyt tulemaan, mutta tulevat ensi viikolla käymään. Ja Nikon isä kävi meillä sitten lauantaina päivällä kahvilla naisystävänsä kanssa.
Eli perjantaina meillä kävi meidän äiti, mun veli ja siskot, Nikon äiti, pikkusisko ja äidin miesystävä sekä Nikon isovanhemmat. Kavereita tippu sitten yksitellen illalla meille ja meiltä lähdettiin jatkamaan iltaa paikalliseen baariin hieman ennen yhtätoista.
Tarjottavina meillä ei ollut mitään erikoista, tavallinen mansikkakermakakku sekä kinkkuvoileipäkakku, kahvia, limpparia, kuoharia, keksejä sekä coctailpiirakoita ja munavoita. Seuraaviin juhliin, jotka on mun synttärit, ei tehdä ollenkaan makeaa kakkua, koska sitä on jääkaapissa jäljellä vielä 3/4 kakusta, kun taas voileipäkakku loppui lauantaina, kun Nikon isä kävi. Ja me ei ite makeasta kakusta välitetä, joten roskiinhan tuo loppu taitaa mennä :(
Juhlat oli oikein meidän näköiset, just semmoset, kun haluttiin. Pienet ja rennot.
Mulla on haaveissa vielä ne kirkkohäät, jotka tullaankin pitämään viiden vuoden sisällä, niin että siunaamme liiton uudestaan Petäjäveden vanhassa puukirkossa, joka on todella nätti kesähääkirkko ja varmasti yksi keski-suomen suosituimmista kesähäihin. Sit juhlitaan isomman kaavan kautta, ja kutsu tippuu postilaatikkoon useimmille sukulaisille.
Nikon pikkusisko otti meistä kuvia perjantaina, joten varmasti, kun Jutalta ne kuvat saan ja pääsen ne käsittelemään, tulen niistä muutaman tänne vielä laittamaan. Joku niistä varmasti myös päätyy meidän viralliseksi hääkuvaksi.
Nyt totuttelen uuteen arkeen, tyttöystävästä/kihlatusta tuli vaimo ja sukunimi muuttui, Leppänen vaihtui Sallilaksi. Hieman totuttelemista uuteen nimeen, joka kuullostaa omaan korvaan hirmu oudolta, mutta ehkä parin viikon päästä siihen on jo tottunut ;)
Tilaa:
Kommentit (Atom)




















